sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Hullun ihana viikonloppu

Mökkiviikonloppu.

Perjantai. Kotona kakluuni punaseks ja pakkausta. Sitten neljän kieppeillä lähtö Merenäärelän suuntaan kaupan kautta. Perillä kassien kantoa ja tulien sytyttelyä. Gargamel onneksi käynyt viikolla ja poltellut padassa pientä prasua. Kaasulämppärit täysille ja tuli jokaiseen pesään. Makkarin alkutilanne -15 ja tupakeittiön vaan -11.

Pihalla pientä polkujen avausta. Myös suurta huolta linnuista. Koska ruokia syöty vähemmän kuin oletin. Ja varsinkin itse tekemieni kookosrasvapähkinäkakkujen vähäinen kuluminen.

Pihalle kynttilöitä palamaan tunnelman vuoksi. Aivan loistava keli.

Lämpötilan hiiidaaas nousu nollasta +10 asti. Huoh. Kyllä se siitä nousi sitkeällä lämmityksellä. Kympin jälkeen saunomaan. Teki niiiin hyvää. Kyllä puusauna sähkösaunan
voittaa mennen tullen. Saunomisen jälkeen takkatulesta nauttimista ja makkaran grillausta.  Jota seurasi lämpimään sänkyyn kömpiminen ja kunnon unituhinat. Siis minä. Gargamel nukkui pätkissä, koska piti koko yön valkeaa yllä takassa.

Ainiin. Illan vimppa käynti pihan perällä. Ei tarvinnut taskulamppua  eikä kynttilöitä. Ei pilviä ja täysikuu. Joka puolella lunta. Mitkä maisemat. Jos olis vehkeet ja jos osais käyttää niitä.Siis kunnon kameraa tarkoitan. Ois saanu niin hienoja kuvia.

Lauantai. Myöhäinen aamiainen johtuen pitkään nukkumisesta. Sitten puuhailua pihassa. Lintulautojen täyttöä. Eikä oo mikään nopea homma. Erilaisia syöttöhässäköitä kun on hieman yli kymmenen jo. Onneksi on paljon puita pihassa. Kuten Gargamel joskus sanoikin, että lintuja syötetään meillä useammin ja monipuolisemmin kuin häntä. Voi ollakkin näin. No ei meillä nälässä pidetä edes ihmisiä.

Ruuaksi kuumaa soppaa tummalla leivällä. Sen verran huijasin, että tein sopan jo kotona. Se vaan on parempaa lämmitettynä kuin uutena.

Illalla taas kynttilöiden sytyttelyä pihalla jota seurasi romanttinen kävely meren jäällä. Siellä oli meitä ennen sipsutellut kettu. Eikös sen jäljet oo kuin helminauha. Muistaakseni on. Siinä kävellessä ja maisemista nauttiessa huomasimme ettei muita tämä talvimökkeily niin kiinnosta. Niin oli pimeitä tönöjä rannan varrella.

Onneksi tässä vieressä on ympäri vuoden asukkaat. Ei ole muutamaan vuoteen murtauduttu tänne. Ennen naapureitten tuloa kutsumattomia vieraita kävi kyllä.

Ja illan kruunasi sauna jota seurasi makkaranpaisto.

Sunnuntai. Perinteinen puuroaamiainen. Manna sellainen ja keltaista vadelmahilloa. Ursulan tädin tekemää. Niiiin hyvää. Aamiaista seuras röhnäilyä sohvalla. Lepopäivät on pop.

Lämpötilat veti plussalle ja lunta tuli oikeen mukavasti. Sai sitten tehdä uudemman kerran lumihommia. Kuntoilua kuntoilua. Vähän kun olis pitempivartinen lapio niin johan heiluis.

Herkutteluruokapäivä. Friteerattuja siipiä texas petesoosilla, valkosipulidippiä sekä pilkottuja vihreitä. Eli porkkanaa, kurkkua ja paprikaa. Nam nam. Napa ihan piukeena.

Ruokalevon jälkeen alkoikin taas lähtöselvitykset. Putket tyhjiksi vesistä, tuhkien tyhjennykset, roskien pois vienti, paikkojen siistiminen, kaappitarkistukset ja mitä niitä muita nyt on. Kesällä poislähtö lista on vähän erilainen, mutta ainakin yhtä pitkä ellei jopa pidempi. Ei se haittaa.

Viikonlopun jännin hetki tulikin pois ajettaessa. Eihän siellä ollut kukaan tietä aurannut. Eli reilu 10-15 cm lunta jyrkällä ja kiemuraisella ja piiitkällä ylämäellä lisäsi epävarmuustekijöitä riittävästi.
Onhan meillä tietysti ketjut autoon. Nyt vaan kävi niin, että molemmilta puolilta menivät rikki ja kumpikin irtosi renkaan päältä. Joo näin voi käydä jos ruopii. Ja nämä keliolosuhteet olivat hyvinkin oivalliset siihen.
3/4 mäestä päästiin. Sen jälkeen olinkin hipihipi hiljaa. Sen verran mustanpuhuva pilvi oli Gargamelin ympärillä. Auto hippasen vinossa kapealla tiellä ja toinen takarengas hyvin lähellä ojaa.
Toiselta puolelta ketjujen riippeet sai pois suht helposti. Vaan ei toiselta. Oli kieppunut akselin ympärille. Voi ääk!
Ei muuta kun varaketjut alle ja loppumatka mäen päälle. Rikkinäinen ketju tippui alkumetrillä jo pois. Ja onneksi tarkastelussa mitään vahinkoa ei auton alla näkynyt.

Vähänkö jänskätti. JOO!

Ja tälläinen oli meidän viikonloppumme jolloin vietimme suhteemme 11-vuotis päivää. Hyvä me!

4 kommenttia:

  1. Mun täytyy tunnustaa että olen kade teikäläiselle. Talvimökkeilyssä (johon olen saanut tuntumaa vain n. viisi kertaa elämäni aikana) on ihan erilainen ja toisaalta hienompi tunnelma kuin kesällä koska maisema on niin hiljainen. Minä nimittäin vihaan sitä yletöntä mekkalointia mitä rannoilla yleensä pidetään.

    Ja safkat, ne vaan maistuvat möksällä paremmilta kuin kotona.

    VastaaPoista
  2. Kaikki on parempaa mökillä. Myös ruuat. Ollaankin puhuttu Gargamelin kanssa, että ei meistä kumpikaan syö kotonaan niin hyvin kuin mökillä. Kuka sitä nyt yhdelle jaksaa gurmeeta säheltää.
    Hiljaista oli ja ihanaa. Siinä vaan on hyvä olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varsinkin ne illat. Silloin jos koskaan voi puhua taianomaisesta tunnelmasta. Lyhtyjä pihassa, sysimusta taivas....lämmin mökki jossa valaistuksena muutama kynttilä...takassa valkea...sauna..
      Joo, se on parempi kun lopettaa haaveilun ettei ala ketuttamaan.

      Poista
  3. Niin mut jos on hienopylly, niin onhan siellä paljon sellaista mikä ei ole niin hyvää. Esim ulkohuusi, siellä on tasan muutama aste pakkasta enemmän kuin ulkona. Polttopuut, vaikka niitä siinä pihalla on niin ne pitää ensin pieniä ja pinota ja sitten vielä kantaa mottikaupalla sisälle. Ääää no ei noi oikeesti oo mun mielestä pahoja.
    Yritin vaan pehmentää.

    VastaaPoista