sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Jaa kylmää vai, jaa meillä vai

Perjantaina pakattiin luuta täyteen ja liukkailtiin Merenäärelään. Viimeinen pitkä alamäki sai pelon liikkeelle. Hassu tunne kun kiesi liukuu jäätä pitkin uhkaavasti syvän ojan suuntaan. Sentäs ei mätkähdetty sinne.

Viime sunnuntainahan me hiekoitettiin pitkä pätkä tuota jäätietä. Oli vaan jäänyt sora ilmeisesti uuden jään alle. Ja nyt ne hyvät pätkät tiestä, ovat myöskin vaihtuneet jääpintaisiksi. Tosi kivaa hei. NOT!

Tänään ilmeisesti ohjelmassa lisää hiekoitusta ja lumiketjujen asennusta.

Perjantainahan oli mukavan leuto ja tuuleton päivä. Tullessa sisälämpötila tupakeittiössä nollassa ja makkarissa -5º. Että näin meillä. Lämppärit täysille vaan.

Niin kylmä oli, että kynttilät tekivät "pitsiä".





Sitä ei onneksi kestänyt kauaa. Yöllä oli jopa vähän liian kuumakin nukkua. Mutta mikäs oli hirsitölliä rakentaessa, kun oli käyty kunnolla saunomassa ensin.

Sainpa muuten pari nippua tulppaanejakin. Mitään syytä ei sanottu. Paitsi että kerroin 10:n vuoden tulevan perjantaina täyteen. Siis tätä yhteiseloa. Gargamel ei niin välitä vuosipäivistä. Synttärit kyllä muistaa. Paljon paremmin kuin minä.

Ursula tuli lauantaina melkein valmiiseen pöytään. Olin siis hieman vaiheessa. Ruokalistalla oli itsetehtyjä ranskalaisia, siipiä, tikkuina porkkanaa, paprikaa ja kurkkua. Unohtamatta texas pete kastiketta, valkosipulidippiä ja paholaisen hilloa.
Jäi vaan kasa luita. Eli hyvää oli.
Monta saavia teetä ja tikuttelua. Jota luonnollisesti seurasi saunominen. Kyllä se vaan on hienoa maha täynnä löylytellä.

Hieno viikonloppu ollut tähän asti ainakin. Eikä täällä vaan röhnätä. On tehty hommiakin.  On sahattu ja kannettu puita, vettä viety saunaan ja vähän muutakin.
Vaikka nyt kyllä röhnään viltin alla pyjama päällä sohvalla. Jospa vielä ottais kupin teetä viereen.

perjantai 23. tammikuuta 2015

Paholaisen hilloa

Vai olisko yhdyssana sittenkin. Enisei.

Eilen illalla iski tekemisen meininki. Ainekset olin ostanut jo paria päivää aikaisemmin valmiilsi.
Kattilaan kuutioitui kolme sipulia, kolme keltaista paprikaa (ohje sanoo punaista), n 800 g tomaattia. Sekä 5 chiliä ohkaisina siivuina ja 5 yksikyntistä valkosipulia.

Keltaista paprikaa koska olivat tarjouspussissa torilla ja tulee kivemman näköistä ja yksikyntisiä koska mielestäni paremman makuista kuin normi kynnet.

3 tl vuorisuolaa (älkää kysykö, normi suola käy hyvin) ja kunnon ripsaus valkopippuria.

Muhitetaan n tunti jonka jälkeen lisätään 3 rkl valkoviinietikkaa ja 6 dl hillosokeria. Keitetään vielä viisi min lisää ja paholainen on valmis purkkiin.
Hillo on hetivalmis mutta parin päivän päästä vielä parempaa.

Sopii monen ruuan kanssa ja varsinkin kanan.

Vassokuu



Poistin chileistä siemenet. Apuna käytin vasemman käden raatelukynsiäni. Tarkennettuna peukalonkynsi. Chilien pilkkomisen jälkeen pesin reilulla saippualla käteni useamman kerran. Punainen väri lähti muttei muu.
Hieraisin tovin kuluttia ylähuulta ja rupesi vähän kuumottamaan. Onneksi en kaivanut rähmää silmistä.
Yritä siinäsitten nukkua. Koko kämpässä leijuu sipuli ja vasenta kättä kuumotti.

Onneksi maku korvaa kärsimykset. Ja kyllä, kaapissa olisi ollut kumihanskoja.

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Pullantuoksuinen koti

Voi jestas mikä päivä maanantaina. Ens aikanen herätys jota seuras pullataikinan teko. Oikealla voilla tietysti. Koska minähän en mitään kissanrasvoja käytä!! Sitten taikina kohoamaan kakluunin eteen, koska keittiön lämpötila ei olisi riittänyt.
Pikainen käynti töissä ja kotona odotti täydellisesti kohonnut taikina.

Sitten pyörittelemään pullia. Ursulan toivomuksesta voisilmäisiä.ja niitähän sitten tulikin litran taikinasta aika monta.





Siis enempi kuin kuvassa on. Sulotuoksu täytti koko kämpän.
Iltapäivän alussa tarjoilupöytä täyteen ja odottamaan laumaa akkoja. Minun luona kokoonnutaan aika harvoin. Yleensä vähän joulun jälkeen. Koska silloin vielä vaikuttaa joulusiivous.

Ja sieltä tulikin koko kööri. Jopa esitiedoista poiketen Hekla ja Rakkimuskin. Tosin vain lyhyeksi aikaa. Mutta kuitenkin ehti juoda teetä; syödä pullaa ja vähän tikutteluakin.
Oli pari alle metrin mittaistakin. Enkä nyt tarkoita Rakkimusta tai Aliisan mummoa, vaan Mäkärän kupeitten hetelmiä. Joita varten olin erikseen leiponut lapsenpeukalon (n 4v) kokoisia pipareita. Ja niitä saivat syödä sokerihumalaan asti. Ne riittivät.

Olivat Puolan tuonti teeastiasto kovalla käytöllä. Ja huomasin parin tarjoiluastian puuttuvan. Ehkä sitten lisää, jos joskus sinne pääsen uudestaan.

Kyllä oli mukava ilta taasen eukkojen kera. Näitä pullantuoksuisis iltoja lisää kiitos!

tiistai 6. tammikuuta 2015

Minä tunnustan

Nyt on tiistai ilta ja olen saapunut mökiltä kotiin. Sinnehän mentiin heti joulun jälkeen lauantaina. Eli ihanaa yhteistä aikaa murupupulin kanssa reilusti yli viikon. Jota edelsi intensiivinen joulu yhdessä.

Toki emme olleet kyljikkäin koko tuota aikaa. Parit työreissut ja omia puuhia. Veskissäkin kävimme erikseen.

Oikeasti on ihanaa viettää yhteistä aikaa ja "arkea" toisen kanssa. Olkoon se sitten puiden kantamista, ruokalistan suunnittelu, tai mikä vain päivittäiseen elämiseen liittyvä.

Mutta nyt röhnötellessäni omalla sohvallani käden ulottuvilla lempiteetäni ja pipareita. Ihan yksin. Voi tätä autuutta!!

Mitenkään väheksymättä parisuhdetta ja yhdessäoloa. Mut jumalavita on ihanaa olla taas tovi ypöyksin!! Wuhuu!!!!!

Tätä ei sitten kerrota Gargamelille. Kiitos!

maanantai 5. tammikuuta 2015

Hyvän aamun aloitus

Millainen aamu onkaan ollut. Wautsiwau! Yön aikana pakkasta tullut roimasti lisää. Eli eilen  tekemäni lumilyhty on edelleen kuosissaan.



Mallina käytetty Lidlin jätskipurkkia. Kestää yllättävän hyvin runttausta. Koska kun sain idean lumilyhdystä iltahämärässä, oli pakkasta jo sen verran ettei käsin pallojen puristelu onnistunut.
Ja näin pakkomielteisenä ihmisenä presiis samanlaiset palikat tyynnyttävät mieltäni.

Pienesti katsottiin taas vinoon illalla. Minä väsään lumilyhtyä kyykyssä ähisten ja Gargamel yrittää houkutella kuumaan saunaan. No kerroksen tein sitten enää.

Aamu alkoi hyvällä aamiaisella, jota seurasi tuokio -7 asteisessa huvimajassa. Aika ankeaa koska myrsky jäädyttänyt koko ikkunan valkoisen tatinan alle. Tarttis mennä rapaamaan paskiksen ikkuna. Toisaalta ei näillä keleillä halua viipyä turhan kauaa siellä.

Sitten vielä toinen saavillinen teetä ja ulos pakkaseen pulkkamäkeen. Välillä hinkattiin kynttilänpätkällä lisää luistoa pohjaan. Ja eikun uudestaan mäkeen.
Kyllä vaan voi keholtaan aikuinen lasketella pulkkamäessä. Ei siihen mukuloita tarvita!

Nyt kolmas saavi teetä ja kohta uudestaan.

lauantai 3. tammikuuta 2015

Vaaroja kaihtamatta

Tuossa eräänä päivänä Gargamel värkkäili seesteisyyden nurkkaani valoja. Jotta näen tehdä käsitöitäni illan jo pimetessä. Itse epäilen hänen varustavan nurkkani niin hyväksi, jotta en häiriköisi hänen loikoiluaan television äärellä. Mutta enisei. Silmiini osui töpselinpätkä joka jäi ylitse turhana. Eikun kysymään tarvitaanko sitä vielä vai saanko sen omiin värkkäilyihini.
Voitte vaan kuvitella sen ilmeen, minkä sain kysyessäni töpseliä missä viiden sentin pätkä johtoa.

Eli sain sen siis. Eikun kuorimaan ja vääntelemään. Sitten sain jopa kolvata. Ihan ekaa kertaa. Aika hauskaa oli. Siitä syntyi avaimenperä. Oli ilmeisesti niin hauska seurata touhujani, joten armollisesti sain toisenkin ylimääräisen töpselin. Ja siinä olikin huisisti pitempi johdon pätkä. Nyt sain jo Gargamelilta ideoita ja apuakin. Kolvattuun kohtaan laitettiin kutistesukka joka näin ollen peitti työnjäljen. Ei huono.



Näin syntyi siis kaksi avaimenperää joita EI missään tapauksessa ikinä koskaan milloinkaan saa antaa lasten käsiin. Koska jos nämä lykkää pistorasiaan, tuntuu se muuntajassa asti.
Siitä huolimatta haluaisin kotiin avainlaatikon viereen huijaus pistorasian. Siis sellaisen mihin EI todellakaan tule sähköä. Niin aina laittaisi avaimen paikoilleen. Kaikkien mielestä nämä eivät ole kivoja, vaan sehän ei minua haittaa.

Nyt pitäisi jotenkin kehittää sellainen töpseli avaimenperä joka ei aiheuttaisi hillitöntä oikosulkua. Hmmmmmm

perjantai 2. tammikuuta 2015

Jaa mikä lumi missä?

Tääl sattaa vet! Välil ylhäält alas ja välil tuulen kans sivult päin. Muistutus itselle: älä jätä kenkiä terassin ulkoreunalle sateella. Nyt on popot saunas kuivumas.

Onneks ei ol työpuhelin soinu.saa viettää tämän päivän mökillä sisällä. Mua ei niin pal nappaa ulkohommat kylmäs satees ja tuules.

Eilen kutsuttiin Aliisan mummo ja Rauno saunomaan. Saatettiin mummon kanssa maistella yks kuohuva ohimennen. Silleen nätisti. Mut ku oli niin hyvää.

Gargamel kävi paistamassa kasan muurinpohjalättyjä. Kyl vaan oli hyviä. Ja päälle keltasista vadelmista tehtyä hilloa. Namskis ja maiskis.

Itse upotin saunassa jalat vatiin missä kuumaa vet ja eukalyptusjalkakylpysuolaa. Vati lauteitten päähän ja siihen pitkälleen. Kyl mä niin kauan makoilin, että rupes rasva tirisemään. Aromikas saunareissu siis. Eukalyptus ja kinkku. Sopii juhlakauteenkin.

Vähän käy tirpoja sääliks. Ne yrittävät laskeutua syömään ja sit tulee tuulenpuuska. Ja  just nyt pongasin pihalta myös fasaanin. Eka havainto täällä kyseisestä tirpasta. Meillä käy siis aika monipuolinen ote tirpoista.
Kyllä sitä tuntee itsensä vanhaks kun seuraa mitä tirpusia käy pihassa syömässä. Huoh.